Pieni lähes 4kg poikamme syntyi rv 40+3 14.7.2015 aamulla. Synnytys oli nopea, kivulias, mutta koin sen helpommaksi kuin etukäteen pelkäsin. Koko synnytyksen kesto oli 7h 51 min ja ponnistusvaihe siitä 17 minuuttia.
Pääsimme kotiin 2 vuorokauden kuluttua synnytyksestä ja fiilis on uskomaton. Pieni poika on niin rakas! Mieheni kanssa tuojottelemme pientä nyyttiä ja kiitollisuus siitä, että kaikki sujui niin hyvin on valtava. Kirjoittelen myöhemmin lisää synnytyksestä ja ensimmäisistä päivistä. Nyt vauvan luokse... ♡
sunnuntai 19. heinäkuuta 2015
sunnuntai 12. heinäkuuta 2015
LA tuli ja LA meni.. rv 40+1
Maaginen laskettu aika, "the day" mitä on odoteltu viimeiset 9kk on nyt takanapäin ja rv41 pyörähti eilen käyntiin. En olisi uskonut, kuinka masentavalta tuntuu aloittaa uusi raskausviikko! Jotenkin sitä alitajunnassa on koko ajan ajatellut, että muksu syntyy ajallaan. Olen itselleni yrittänyt toitottaa, että LA on vain yksi päivä muiden joukossa, mutta silti pettymys on suuri. Vaikea itseä tsempata mahdollisesti parin viikon odotteluun. Arvattavissahan tämä oli, kun kohdunsuun tilanne oli maanantaina niin epäkypsä. Silti mies ei välttynyt eilen illalla pettymyksestä aiheutuvalta itkukohtaukselta. Kovasti hän yritti tsempata ja tehtiin mukavia juttuja, käytiin syömässä ja kaupungilla, ettei ajatus pyörinyt kokoaikaa synnytyksen ja olemattomien oireisen ympärillä.
Hyvin nukutun yön jälkeen (~7h unta kahdessa pätkässä) kävin tekemässä kevyen 45min aamutreenin crosstrainerilla ja kahvakuulalla salilla. Onneksi kukaan ei tällä kertaa tiedustellut laskettua aikaa, koska olisin varmaan vastannut jotain ei niin mukavaa turhautuneena :D Huomenna on neuvolakin, jonne ei kiinnostaisi mennä tippaakaan kertomaan vointeja ja juu ei, mua ei supistele sitten ollenkaan!!
Saliselfie tältä päivältä. Toivotaan, että tämä olisi viimeinen salikuva vähään aikaan ;)
Nyt nokka kohti "uutta LA:ta" kahden viikon päähän :) Yritän pitää mielen positiivisena ja jaksaa odottaa vielä hetken pikkuisen saapumista.. Tuli kauhea valituspostaus, mutta tunteet ovat vähän pinnassa, jospa mieli tästä paranisi parin päivän sisällä :)
Hyvin nukutun yön jälkeen (~7h unta kahdessa pätkässä) kävin tekemässä kevyen 45min aamutreenin crosstrainerilla ja kahvakuulalla salilla. Onneksi kukaan ei tällä kertaa tiedustellut laskettua aikaa, koska olisin varmaan vastannut jotain ei niin mukavaa turhautuneena :D Huomenna on neuvolakin, jonne ei kiinnostaisi mennä tippaakaan kertomaan vointeja ja juu ei, mua ei supistele sitten ollenkaan!!
Saliselfie tältä päivältä. Toivotaan, että tämä olisi viimeinen salikuva vähään aikaan ;)
Nyt nokka kohti "uutta LA:ta" kahden viikon päähän :) Yritän pitää mielen positiivisena ja jaksaa odottaa vielä hetken pikkuisen saapumista.. Tuli kauhea valituspostaus, mutta tunteet ovat vähän pinnassa, jospa mieli tästä paranisi parin päivän sisällä :)
maanantai 6. heinäkuuta 2015
Tule jo vauva! rv 39+2
Nyt alkaa pikkuhiljaa tuntua tämä loppuaika pelkältä odottelulta. Neuvolassa tänään kohdunsuun tilannetta katsottiin ja pettymys oli suuri, sillä paikat edelleen kiinni ja kohdunkaulaa 2cm jäljellä.. Varattiin neuvolakäyntikin tuonne ensiviikolle lasketun ajan yli, meinasi kätilö, että luultavasti yliajalle menee. Pitkältä tuntuu, jos joutuu vielä yli 2.5 viikkoa odottelemaan synnytystä!
Olo on sinällään ihan hyvä ja reipas, mutta silti nämä viimeiset viikot matelevat. Ei supistele, eikä oikein mitään synnytykseen viittaavia oireitakaan ole.. Päätin nyt sitten aloittaa leipomisurakan ristiäisiin ja tehdä tällä viikolla ainakin pikkuleivät valmiiksi. Ei se auta muuta kun yrittää asennoitua siihen lähes 3 viikon odotteluun! Maha on jo tosi pinkeä, ja vähän harmittaa, että jos olisin synnyttänyt ajallaan ei raskausarpia luultavasti olisi tullut (vielä ei arpia ole, ainakaan huomattavia ja selkeitä), mutta olen varma, että tästä kun pari viikkoa menee niin vatsanahka repeää totaalisesti!
Kuulostampa masentuneelta :D Ei vaan kyllä 9kk odottelun jälkeen alkaa olla jo sellainen fiilis, että synnytystä odottaa. Olisi ihana jo tavata pienokainen ja aloittaa arki pikkuperheenä. Jälkeenpäin en varmasti harmittele vaikkei pikkuinen syntynytkään La:han mennessä. Jotenkin vain tämänpäiväinen neuvola ja sieltä saatu tuomio masensi mut täysin! :) Pitää koittaa nauttia viimeisistä kahdenkeskisistä hetkistä miehen kanssa ja omasta ajasta jota tuntuu olevan nyt vähän liikaakin..
Masukuvaa 39+0
Olo on sinällään ihan hyvä ja reipas, mutta silti nämä viimeiset viikot matelevat. Ei supistele, eikä oikein mitään synnytykseen viittaavia oireitakaan ole.. Päätin nyt sitten aloittaa leipomisurakan ristiäisiin ja tehdä tällä viikolla ainakin pikkuleivät valmiiksi. Ei se auta muuta kun yrittää asennoitua siihen lähes 3 viikon odotteluun! Maha on jo tosi pinkeä, ja vähän harmittaa, että jos olisin synnyttänyt ajallaan ei raskausarpia luultavasti olisi tullut (vielä ei arpia ole, ainakaan huomattavia ja selkeitä), mutta olen varma, että tästä kun pari viikkoa menee niin vatsanahka repeää totaalisesti!
Kuulostampa masentuneelta :D Ei vaan kyllä 9kk odottelun jälkeen alkaa olla jo sellainen fiilis, että synnytystä odottaa. Olisi ihana jo tavata pienokainen ja aloittaa arki pikkuperheenä. Jälkeenpäin en varmasti harmittele vaikkei pikkuinen syntynytkään La:han mennessä. Jotenkin vain tämänpäiväinen neuvola ja sieltä saatu tuomio masensi mut täysin! :) Pitää koittaa nauttia viimeisistä kahdenkeskisistä hetkistä miehen kanssa ja omasta ajasta jota tuntuu olevan nyt vähän liikaakin..
Masukuvaa 39+0
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)