rv 37+4 täysiaikainen vauva

Rv. 38 on lähtenyt mukavaati käyntiin ja me ollaan täysiaikaisia! Tuntuu vähän hullulta, että pikkuinen voi käytännössä syntyä milloin vain kuukauden sisään. Toivon kovasti, ettei menisi yliajalle, mutta sillepä ei itse mitään mahda..

Eilettäin oli neuvola ja harmikseni vauvan pää ei vielä ollut laskeutunut. Paikat olivat kuitenkin pehmenneet eli jotain edistystä on tapahtunut! :) jonkinverran on ollut alaselän jomotusta ja menkkamaisia kipuja nyt viimeviikkona. Olen todella tyytyväinen kun jostain kolottaa ja mieskin aina nauraa kun hehkutan miten tänään on jomottanut sieltä ja täältä. Tiedän sen kivun kuitenkin merkkaavan hyvää, synnytys lähenee.. Streptokokkinäyte tuli ikävästi takaisin positiivisena, joten pitää sitten itsekin muistaa pyytää antibiootti synnytyksen aikana,ettei vauva infektoituisi. Erehdyin lukemaan netistä kauhutarinoita infektioon kuolleista vauvoista, mutta neuvolassa suhtauduttiin asiaan rauhallisesti. Jopa 20% naisista kantaa kyseistä bakteeria. Jospa kaikki menisi senkin osalta hyvin.

                           Masukuvaa tältä päivältä

Synnytys ei vielä pelota, ennemmin sellainen kutkuttava jännitys tulee välillä. Jotenkin sitä luottaa omaan kehoon ja siihen, että asiat sujuvat omalla painollaan. Kivunlievitystäkin olen miettinyt, joskin aika vähän sillä ajatuksena on mennä niin pitkään ilman kuin vain pystyn, omien tuntemusten mukaan!

Vointi on viimeviikkona ollut loistava. Väsymystä on, mutta nyt kun huoli ennenaikaisena syntyvästä vauvasta on väistynyt olen kovasti nauttinut urheilusta, tehnyt pitkiä salitreenejä, lenkkeillyt, crossaillut ja käynyt spinningissä. N. 4-5 kertaa viikossa tulee urheiltua, välillä on viikkoja, että urheilen joka päivä. Liikunnasta saa niin uskomattoman hyvän fiiliksen ja se piristää kummasti. Salilla on ollut hauska huomata, miten respan väki aina ihmeissääm kommentoi, että kauanko vielä laskettuun ja vieläkö jaksaa treenata. Vielä jaksaa, loppuun saakka vielä kun pystyy rauhassa ilman vauvaa ;) Taukoa tulee sitten kun muksu syntyy ja haluan palautua synnytyksestä kunnolla ennen kovemman intensiteetin harjoittelua. Vaunulenkit ja kevyt crossailu saa aluksi riittää. :)

Mammaloman aloitus (rv 34+2)

Nyt se sitten alkoi, LOMA! Mies lähti aamulla töihin ja minä jäin kotiin. Kaivoin heti aamusta vauvanvaatteet, lakanat ja harasot esiin ja ryhdyin pyykkihommiin.

Koulu on ohi, tutkintotodistusta odottelen ja nyt olisi vajaa 6 viikkoa aikaa ennen LA:ta laittaa koti valmiiksi pikkumiestä varten. Hiukan on tyhjä olo nyt kun opinnot ovat ohi ja yksinäinen fiilis, sillä päivät tulevat varmasti osittain olemaan aika pitkiä kotosalla. Onneksi tuttavapiirissä on muutama muukin kesälomailija, joiden kanssa voi päivisin treffata ja kahvitella. Saisi aurinko paistaa tuon ainaisen vesisateen tilalta niin voisi ottaa aurinkoa terassilla!

Viimeviikkoinen neuvola meni hyvin, kaikki arvot kunnossa ja läälärin mukaan vauva oli kääyntynyt raivotarjontaan, mikä oli suuri helpotus. En millään olisi halunnut sektiota. Kohdunsuu oli vielä ihan kiinni, joten nämä kivut eivät ole sitä kypayttäneet. Tuntuu mukavalta, että voin huoletta jatkaa liikkumista vaikka kipuja onkin. Ilmeisesti vain vauvan pää on jo sen verran alhaalla, että se aiheuttaa noita outoja tuntemuksia ja paineen tunnetta.

Vajaa 3 viikkoa siihen, että poju olisi täysaikainen! Ajatella, että meidän pikkuinen voisi aivan hyvin olla maailmassa 3 viikon päästä.. toisaalta on hyvä varautua siihen, että ensisynnyttäjänä odotus venyy LA:ta pidemmällekin... :)

Pikkupyykkiä ♡